Tiedättekä mistä tietää että on lopullisesti tullut kevät? Siitä, kun heräät pellolla möyhivään traktoriin! Mä olen alkanut rakastaa sitä ääntä. Äkkiä sängystä ylös ja ulos yöpaitasillaan villasukat jalassa haisteleen ilmaa! Ei haittaa nykyään vaikka pellolta nousevaa pölyä sais kakoa monta päivää ulos sisuksistaan ja ikkunan välit olis täynnä mustaa multaa. Vähän ajan kuluttua nousee meirän talon alle valtaisa vihreä valtameri, joka loistaa kaikissa vihreän eri sävyissä! Mä olen huomannut, että Kuparilinnan Emännän mieli elää sen pellon kans samassa sykkeessä!

Aamulla mua tervehti linnanherran lisäksi Päkä (oikealta nimeltään pikku-prinssi, mutta kun meillä on jo sellainen). Se työnsi aamupöppöröisen märehtijän leukansa tallinsa luukusta ulos ja huus huomenta emo! se on ollut pikkuisen kiukkunen, kun me linnanherran kanssa päätettiin, että se on yksinäinen ja tarvitsee kaksi uutta kaveria. Niinpä se joutuu mielestään liikaa kaitsemaan kahta tyttökiliä! Ja jakamaan ruokansa, ahne kun on...

Isompi prinsessa nousi kerrankin iloisena ylös sängystä, kun luvassa on kunnon vappupriskeet eskarissa! Hän halus olla Peppi Pitkätossu. Löyrettiinkin tosi hyvät vaatteet ja sain väkrätä aamukahvin voimin lettejä rautalangan kera!? mä olen Helena sul ikuisesti kiukkunen siitä, että mul ei ole ollut lettejä lapsena! Olisin nyt paljon taitavampi laittamaan noita lettejä. Linnanherrakin on parempi....? Jouduin ykkösluokalla poikien porukkaan jossain leikissä, kun olin opettajan mielestä pojan näkönen! No yritti se Helena ja kummitäti vissiin paikata tuota traumaa tilaamalla mulle vahvan permanentin kun olin vähän vanhempi! Voi niitä kuvia on kiva näyttää omille lapsille kattokaa kun äitinne oli kaunis ja söpö!? Mustelma ottas ja tukka kun petolinnun pyrstö!

No niin mihin jäin. Niin hyvä siitä tuli! Viikko sitten oli prinsessojen ja prinssin setä J ostanut säästöpörssistä kirkkaan oranssia hiusspraytä Peppi Pitkätossun tukkaa varten! Siinä sitä oli linnuilla ihmettelemistä aamutuimaan kun spreiattiin Prinsessan tukkaa kirkuvan oranssiksi... Ja Isompi Prinsessa lähti onnellinen hymy pisamakasvoineen eskariin!

Miettisin siinä häntä kattellessani, että se roolihahmo kuvastaa mun Isompaa Prinsessaani hyvin. Pieni ja silti niin voimakas luonteeltaan varsinkin kun kokee vääryyttä tapahtuneen! oikea luonnonlapsi, joka rakastaa luontoa ja kaikkia eläimiä. Ja joskus musta tuntuu, että se mielikuvituksissaan nostaa äitinsä puun latvaan arestiin...

Tässä yksi päivä pohdittiin linnanherran kanssa, että tuo pienin Prinsessa taitaa olla vielä räiskyvämpi tapaus. Se laittaa nyt jo isot koirat ojennukseen ja rakastaa todella kaikkea mikä liikkuu... Yllätin sen pussaamasta kärpästä yks päivä...Oikeasti! Talvesta pöppöröinen karpänen oli hidas liikkeissään ja sai pikku-prinsessalta pusun!

Julistan siis ihan oikeasti kevään alkaneeksi Kuparilinnassa! Kesää kohden!